Ruskean rasvan salaisuuksia selvittämässä
Orionin tutkimussäätiö on myöntänyt 50 000 euron apurahan vuodelle 2025 espanjalaiselle tutkijalle ja Turun yliopiston dosentille Francisco Acosta Manzanolle. Hänen tutkimuksensa keskittyy ruskean rasvakudoksen (BAT) biologisiin ominaisuuksiin ja sen mahdolliseen potentiaaliin sydän- ja aineenvaihduntasairauksien hoidossa. Säätiön tuella Acosta Manzano jatkaa tutkimustaan siitä, miten ruskea rasva toimii ja miten sitä voitaisiin hyödyntää lihavuuteen liittyvien aineenvaihduntasairauksien torjunnassa.
Molekyyleistä aineenvaihduntaan
Acosta Manzanon tutkimus yhdistää perustutkimuksen ja kliinisen soveltamisen. Hän tekee aineenvaihduntatutkimuksia potilaiden parissa Turun PET-keskuksessa ja Turun yliopistollisessa keskussairaalassa, ja suorittaa solu- ja molekyylitason analyyseja Medicityssä, BioCity Turussa. Tämä kahtalainen lähestymistapa mahdollistaa ruskean rasvan tutkimisen useista näkökulmista, alkaen sen solukoostumuksesta aina sen laajempiin vaikutuksiin ihmisen terveyteen asti.

Lämpöä tuottava ruskea rasvakudos todettiin aktiiviseksi aikuisilla ihmisillä vasta vuonna 2009 useissa tutkimuksissa, mukaan lukien Turussa toimivan Human Brown Fat Research Groupin tutkimuksessa. Ruskea rasva on sittemmin noussut lupaavaksi kohteeksi aineenvaihduntatutkimuksessa sen energiaa polttavan ja aineenvaihduntaa säätelevän kyvyn vuoksi. Acosta Manzanon tavoitteena on selvittää, miten ruskeaa rasvaa säädellään, mikä on sen solu- ja molekyylitason koostumus ja miten siihen voitaisiin vaikuttaa eri hoitomenetelmien avulla.
Henkilökohtainen ja tieteellinen matka
Acosta Manzanon kiinnostus tutkimukseen alkoi jo lapsuudessa, kun hän tutki ympäröivää luontoa ja leikkimikroskooppinsa avulla. Hän kasvoi tieteellisesti uteliaassa perheessä – hänen identtinen kaksoisveljensä ja siskonsa ovat myös tutkijoita – ja häntä ympäröivät kriittinen ajattelu ja kannustava ilmapiiri. Vaikka Acosta Manzano harkitsi arkkitehdin uraa, kuljetti hänen akateeminen polkunsa kohti liikuntatieteitä ja lopulta väitöskirjaan liikuntafysiologiasta ja aineenvaihdunnasta.
Henkilökohtainen kokemus lapsuusiän lihavuudesta on myös vaikuttanut Acosta Manzanon tutkimusintresseihin. ”Tiedän, kuinka vaikeaa painon pudottaminen on,” hän kertoo. ”Lihavuus ei ole vain syömistä vähemmän tai liikkumista enemmän – se on monimutkainen, krooninen sairaus, johon vaikuttavat monet tekijät.”
Tiedettä Suomessa – ja pandemian keskellä
Postdoc-vaihe toi Acosta Manzanon Suomeen, jossa hän liittyi apulaisprofessori Kirsi Virtasen tutkimusryhmään. Alun perin kahdeksi vuodeksi suunniteltu jakso on venynyt neljän ja puolen vuoden mittaiseksi. ”Täällä opin uudenlaisen tavan tehdä tiedettä – tavan, jossa arvostetaan yhteistyötä, pohdintaa ja kunnioitusta,” hän kertoo.
Acosta Manzano saapui Suomeen COVID-19-pandemian aikana, jolloin rajavalvonta oli tiukkaa ja tulevaisuus epävarma. Haasteista huolimatta hän ja hänen puolisonsa asettuivat Turkuun. Turusta käsin Acosta Manzano alkoi rakentaa tutkimusprojektiaan, joka yhdistää työskentelyn niin kliinisesti kuin laboratoriossa. ”Olen saanut yhdistää potilastutkimukset soluanalyyseihin – todellista translationaalista tutkimusta,” Acosta Manzano sanoo.
Aineenvaihduntatutkimuksen huipputekniikat
Acosta Manzanon tutkimuksessa käytetään edistyneitä kuvantamismenetelmiä kuten PET-CT:tä ja magneettikuvausta kehon koostumuksen ja aineenvaihdunnan visualisoimiseksi. Laboratoriossa hän hyödyntää yksittäisten solujen ja tumien transkriptomiikkaa geeniekspression analysointiin. Orionin Tutkimussäätiön apuraha mahdollistaa tutkimuksen jatkumisen lähes vuoden ajan.
”BAT, eli ruskea rasva, on lupaava kohde painonhallinnan ja sydän- ja aineenvaihduntaterveyden edistämisessä, koska se kuluttaa energiaa ja säätelee aineenvaihduntaa,” Acosta Manzano sanoo. Uudet tutkimukset viittaavat siihen, että säännöllinen kylmäaltistus, kuten avantouinti, voi aktivoida ruskeaa rasvaa ja tuoda aineenvaihdunnallisia hyötyjä. Vielä ei kuitenkaan tiedetä tarkasti, miten ruskea rasva reagoi, mikäli henkilöllä on ylipainoa. ”Projektimme tavoitteena on selvittää, voisiko juuri kylmäaltistus aktivoida ylipainoisten ihmisten ruskeaa rasvaa.”
Tutkimusryhmä selvittää myös immuunijärjestelmän ja ruskean rasvan aineenvaihdunnan välistä vuorovaikutusta. Näiden ihmiskehon mekanismien ymmärtäminen voisi mahdollisesti tulevaisuudessa avata ovia kohti uusia hoitomenetelmiä.
Katse tulevaisuuteen
Acosta Manzanon tavoitteina on selvittää lihavuuden ja sydän- ja aineenvaihduntasairauksien riskien taustalla olevia mekanismeja, perustaa oma tutkimusryhmä ja jatkaa yhteistyötä nykyisen tiiminsä kanssa. ”Olen saanut työskennellä yhdessä upeimmista tutkimusryhmistä,” hän sanoo. ”Mutta olen myös itsenäistymässä ja toivon pian rakentavani oman tutkimussuunnan ja -ryhmän.”
Näitä tavoitteita tukee vahva institutionaalinen tuki. Hän on saanut rahoitusta Suomen Akatemialta, Marie Skłodowska-Curie-apurahasta sekä useilta suomalaisilta säätiöiltä. ”Olen valtavan kiitollinen,” hän sanoo. ”Tämä tuki ei ole vain taloudellista, vaan se on luottamuslause tutkimuksemme merkitykselle.”
Pian haastattelumme jälkeen, Acosta Manzano astui jälleen askeleen lähemmäksi akateemisten tavoitteidensa toteutumista: kesäkuussa 2025 Francisco Acosta Manzanolle myönnettiin Suomen Akatemian nelivuotinen Akatemiatutkijan rahoitus.
Vinkkejä nuorille tutkijoille
Acosta Manzano kannustaa nuoria tutkijoita tavoittelemaan heitä innostavia ja motivoivia urapolkuja, vaikka ala on kilpailtu ja vaativa. ”Palkinto siitä, että löytää uutta ja auttaa ihmisiä, on mittaamaton,” hän sanoo. Hän korostaa myös oikean mentorin valinnan ja monipuolisten tutkimusympäristöjen kokemisen tärkeyttä. ”Ulkomailla ja eri laboratorioissa työskentely rikastuttaa sekä henkilökohtaisesti että ammatillisesti.” Acosta Manzano haluaakin kiittää mentoreitaan Kirsi Virtasta ja Jonatan R. Ruizia, jotka ovat olleet keskeisiä tukijoita hänen tutkijan urallaan.
Kiitollisuus Suomea kohtaan
Ennen kaikkea Acosta Manzano ilmaisee syvän kiitollisuutensa Suomelle. ”Suomi on ollut minulle todella hyvä – ihmiset, työkulttuuri, kaikki,” hän sanoo. ”Suomi on mahdollisuuksien maa.”
Orionin Tutkimussäätiö toivottaa Francisco Acosta Manzanolle menestystä tutkimuksessa ja tulevissa hankkeissa.
Orionin Tutkimussäätiö jakaa vuosittain noin 1,1 miljoonaa euroa apurahoina nuorille tutkijoille. Vuonna 2025 säätiö myönsi yhteensä 112 apurahaa, joista 19 oli postdoc-tutkimukseen ja 93 väitöskirjatyöhön.
Artikkelin kääntämisen apuna on käytetty tekoälyä.